Moottoribensiini

(Artikkeli julkaistu MK-lehti 5 / 97)

Sitä saa huoltoasemalta vajaaseen kuuden markan litrahintaan (ainakin toistaiseksi) ja ilman sitä kelkat eivät käy. Siinä on lähes kaikki mitä tavallinen ihminen moottoribensiinistä tietää. Mutta onpa se paljon muutakin.

Normaali kauppalaatuinen moottoribensiini on noin 400 hiilivedyn seos. Näistä pystytään helposti tunnistamaan noin 200. Niinpä ei ole yllättävää että ns. asiantuntijoillekin bensiini on edelleenkin aika eksoottinen seos. Jopa se mitä sana moottoribensiini tarkalleen tarkoittaa riippuu puhujasta tai tilanteesta.

Tavallisen kelkkailijan kannalta tärkeintä on tuntea oman kelkkansa polttoainevaatimukset, mutta pahitteeksi ei ole tietää näistä asioista hiukan enemmänkin.

Kilpakelkkailijoille polttoainetietämys ei ole koskaan pahitteeksi, vaikka säännöt kieltävätkin omien "lantrinkien" teon. Kotikemistin kyvyt kannattaa muutenkin pitää piilossa, sillä parhaaseen lopputulokseen päästään keskittymällä oikeisiin säätöihin ja käyttämällä parasta mahdollista kauppalaatuista bensiiniä.

Lämpöarvo
Bensiinin erinomaisuus moottoripolttoaineena perustuu korkeaan lämpöarvoon. Valitettavasti nykyiset laitteet pystyvät hyödyntämään siitä vain vähäisen osan. Normaalikokoinen auto vetopyörätehona vain noin 10 % ja kelkka vieläkin vähemmän.

Oktaaniluku
Oktaaniluku on moottoribensiinin puristuskestävyyden mitta.

Bensiini/ilma-seos saa syttyä palotilassa vain sytytyskipinästä eli palamisen tulee olla hallittua. Jos bensiinin oktaaniluku ei ole tilanteeseen riittävä (esim käytetään 95E vaikka pitäisi olla 98E) moottori alkaa nakuttaa ja kelkassa tätä nakutusta (sirinää, kilinää) on lähes mahdoton korvin kuulla. Nakutus vaurioittaa ensin tulppaa, kannen palotilaa ja männän päätä. Jatkuva nakutus nostaa palotilan lämpötasoa ja johtaa ennen pitkää hehkusytytykseen. Lopputuloksena metallia alkaa sulaa ja moottori leikkaa kiinni. Usein mäntä alkaa ahdistaa jo ennen varsinaista nakutusvauriota kohonneista lämpötiloista johtuen.

Yleisesti ilmoitetaan ns. RON-oktaaniluku. Esimerkiksi lyijyllisellä 99:llä se on noin 99,5. Tämä tarkoittaa sitä, että RON-oktaanimoottorissa 99:n nakutuskestävyys on sama kuin seoksen, jossa on 99,5 til.-% iso-oktaania ja 0,5 til .-% n-heptaania.

RON kuvaa bensiinin nakutuksenestokykyä normaalin tieliikenteen kiihdytystilanteissa. Kilpailukäytössä RON-luvulla on merkitystä vain turbomoottoreissa, eli kelkoissa ei ollenkaan.

Tärkeämpi oktaaniluku varsinkin kilpamoottorin kannalta on MON-oktaaniluku. Määritysmenetelmä on periaatteessa sama kuin RON-luvunkin, mutta ajo-olosuhteet ovat raskaammat. MON on esimerkiksi 99:llä noin 87,5. RON- ja MON-lukujen eroa kutsutaan herkkyydeksi. Yleensä bensiini on kilpakäyttöä ajatellen sitä parempi, mitä pienempi herkkyys on edellyttäen, että MON on korkea.

Kannattaa tarkistaa mitä oktaaniarvoa moottorin valmistaja edellyttää käytettävältä polttoaineelta. Kannattaa myös muistaa, että USA:ssa ilmoitetaan oktaanivaatimus RON- ja MON-lukujen keskiarvona. Siten esim 98E vastaa oktaaneiltaan USA:n 93-oktaanista bensiiniä.

Muita ominaisuuksia
Tieliikennettä varten esim. Neste Oy valmistaa talvi- kevät- ja kesälaatuisia bensiinejä. Niillä on eroa lähinnä haihtuvuudessa. Talvilaatu haihtuu helpomman käynnistyvyyden parantamiseksi.

Haihtumisesta johtuen bensiini myös "väljähtyy" kesän aikana tankissa ja polttoainejärjestelmässä. Tästä syystä tankkiin kannattaa ennen talven ensimmäistä käynnistystä lisätä uutta polttoainetta. Väljähtynyt bensiini vaikeuttaa käynnistämistä ja saattaa aiheuttaa käyntihäiriöitä.

Kilpakäyttöä ajatellen kauppalaatuiset bensiinit ovat liian haihtuvia. Onkin suositeltavaa käyttää aina kesälaatuisia citybensiinejä - siis myös talvella.

Etenkin kilpailukäytössä on edullista, että bensiinissä on happea sisältäviä komponentteja. Ylirikastustilanteessa bensiinin sisältämä happi parantaa palamista selvästi. Tämä merkitsee parempaa kiihtyvyyttä ja pienempiä päästöjä.Esimerkiksi F1-polttoaineissa on yleisesti MTBE:tä (metyyli-tert-butyylieetteri), joka on myös Nesteen citybensiineissään käyttämä happea sisältävä komponentti (noin 10 til.-%)

Bensiini on myrkyllistä
Bensiini on kaikin tavoin (sisäisesti, ulkoisesti, hengitettynä) ihmiselle vaarallista. Eikä sitä saa päästää luontoon missään olosuhteissa vaikkakin se haihtuu helposti.

Etenkin ennen, mutta vielä nykyäänkin bensiinit sisältävät runsaasti aromaatteja. Tunnetuimpia aromaatteja ovat bentseeni, tolueeni ja ksyleenit. Bentseeni on syöpää aiheuttava ns. karsinogeeninen hiilivety. Bentseenin määrä kaikissa sivistysvaltioissa on rajoitettu 5 til.-%. Tämä on tehty vain siksi, että bensiinin käsittely olisi turvallista, koska bentseeni imeytyy ihon läpi. Suomessa myytävien citybensiinien bentseenipitoisuus on lähes poikkeuksetta alle 2,5 til.-%.

Lyijy
2-tahtimoottorit eivät rakenteensa vuoksi ole koskaan tarvinneet lyijyllistä bensiiniä. Lyijyn käyttö on kuitenkin mahdollistanut hetkellisesti moottorin ylikuormituksen ilman välittömiä vaurioita, sillä lyijyllä on lievästi voitelevia ominaisuuksia. Näissä tapauksissa (ennemmin tai myöhemmin) aina on tuloksena moottorivaurio käytettettiinpä lyijyllistä tai lyijytöntä bensiiniä.

Ratkaisu voiteluongelmiin ovat käyttötarkoituksen mukaan sovitetut säädöt ja parhaiden mahdollisten 2-tahtiöljyjen käyttö riittäävn suurina pitoisuuksina.

Suositus
Kauppalaatuisista bensiineistä paras moottorikelkkakäyttöön on lyijytön 98-oktaaninen citybensiini.

Nesteellä on tarjolla myös erityisen hyvin 2-tahtimoottoreihin soveltuvaa Futura Green erikoisbensiiniä. Se ei sisällä bentseeniä, ei aromaattisia hiilivetyjä, ei rikkiä, eikä lyijyä. MON-okaatniluku on noin 92, eli huomattavasti korkeampi kuin 98E:llä tai 99:llä. Pieni höyrynpaine ja korkea MON-oktaaniluku tekevät aineesta sopivan erityisesti kilpailukäyttöön.

Futura Greeniä voi kysellä Neste-asemilta.

Lähde: MP-lehden (9/92) artikkeli laatijoina Ilkka Heinäaho, Aimo Rautiola.